Viikon mittainen syysloma on tullut päätökseen ja olen helpottunut, sillä niin hektinen viikko miulla on reissailujen vuoksi ollut! Kiva päästä jälleen rauhoittumaan ja elämään tasapainoista arkea (katsotaan, kuinka kauan jaksan olla paikoillani!).
Maanantai-iltana suuntasin Julian kanssa Birminghamiin yhdeksi yöksi, sillä seuraavana aamuna meidän täytyi ehtiä kello 5.30:n junaan kohti Bangoria, mistä jatkoimme bussilla kohti Llanberista. Keskiviikkoyönä saavuin jälleen Bromsgroveen ja heräsin seuraavana aamuna seitsemältä ehtiäkseni jälleen junaan kohti Lontoota, jossa tapasin Stuttgartista tutun Sonjan! Pari yötä Lontoon hostellissa vietettyämme lähdimme viettämään halloweenia Birminghamiin. Sunnuntai-iltapäivällä palasin töihin eli kotiin leikkimään lasten kanssa vain neljän tunnin yöunien jälkeen... Siinä miun syysloma tiivistettynä!
Olo on siis uupunut, mutta aivan mahtava lomaviikko miulla on joka tapauksessa ollut. Teen Lontoon reissusta postauksen ensi viikolla, nyt saatte luvan kuulla lumoavan kauniista Walesista!
Lampaat olivat vissiin karanneet laitumelta omille teilleen, kylmänviileästi ne tepastelivat autojen vieressä!
Viivyimme Walesissa yhden yön Lake View- nimisessä hotellissa, mikä nimensä mukaisesti sijaitsi järven näköetäisyydellä. Hotelli oli pienehkö ja äärimmäisen kotoisa sekä hotellin omistajat olivat todella ystävällisiä ja kertoivat hyödyllisiä vinkkejä lähiympäristöstä. Hotellilta kävelimme usein Llanberikseen, pieneen kylään Snowdonian juurella. Snowdonia on Walesin yksi suosituimmista kansanpuistoista ja olisimmekin menneet junalla Snowdonian kauneimmalle näköalapaikalle, mikäli junat vuoren huipulle eivät olisi olleet loppuunmyytyjä. Se ei toisaalta niin paljoa harmittanut, sillä Walesin maisemat olivat kaikkialla aivan upeat ja silmänruokaa riitti! Varsinkin bussimatkat olivat itsessään jo melkoisia sightsee toureja, kun ajelimme pitkin vuorten rinteitä ja alas katsoessa alkoi huippaamaan. Vuoret olivat jyrkkiä ja tiet kapoistakin kapoisempia, joten kyllä siinä alkoi hiukan pelottamaan... :D Walesissa näkee vuoria kaikkialla ja varsinkin niitä lampaita ihan lukemattomia määriä! Eräällä bussimatkalla meidän täytyi pysähtyä keskelle tietä, kun kymmeniä lampaita valtasi tien ja farmarit yrittivät saada niitä menemään tiettyyn paikkaan. Tyypillistä englantilaista maaseutua, sanoisinko!
Kävimme keskiviikkona tsekkaamassa ihanan hobittiteehuoneen, jolla on niinkin yksinkertainen nimi kuin Tu Hwnt I'r Bont (Tea Room). Walesin kieli näyttää kirjoitettuna siltä, kuin siihen olisi vain tungettu randomisti konsonantteja, mutta ilmeisesti silläkin kielellä on oma logiikkansa, hah. Meillä oli tavoitteena nähdä oksiin ja lehtiin peittynyt mökki upeimmassa syysloistossaan eli aivan punaisena, mutta valitettavasti myöhästyimme ja rakennus näytti jo kuolleelta eli hyvin tummalta ja ruskealta... :D Oli se joka tapauksessa todella suloinen hökkeli ja sisältäpäin se oli vieläkin ihanampi puupainotteisine sisustuksineen ja antiikkiesineineen!
Walesissa lähinnä kävelimme ympäriinsä ottaen kuvia, syöden mahdollisimman halpaa ruokaa ja kulkien busseilla paikasta toiseen. Ehdimme turhautua paikalliseen bussiliikenteeseen, sillä a) missään ei ollut selkeitä bussipysäkkejä b) aikataulut eivät päteneet lainkaan emmekä siis tienneet, monelta seuraava bussi tulee c) meille sattui eräs tietty ja sama bussikuski ainakin kolme kertaa, joka vaikutti niin elämäänsä kyllästyneeltä kuin olla voi ja oli meille todella tympeä. Lisäksi brittiläinen junaliikenne on aiheuttanut harmaita hiuksia ja meillä olikin todella tiukat paikat keskiviikkoiltana - meillä ei ollut varaa myöhästyä junastamme Bromsgroveen, sillä se oli päivän viimeinen juna ja muutoin meidän olisi täytynyt odottaa aamukuuden junaa. Meillä oli vaihtoaikaa n. 20 minuuttia, ja junassa kuulutettiin pian, että joku on jäänyt junan alle ja siksi kaikki alueen junat olivat sekaisin ja tiet olivat menneet aivan tukkoon. Siinä sitten kuumoteltiin ja pidettiin sormet ristissä, ettei myöhästyttäisi junastamme, vaikka juna jumittui keskelle ei-mitään pitkiksi ajoiksi. Jotenkin ihmeen kaupalla ehdimme kuitenkin kotijunaan! Aikaa oli ollut vain muutama minuutti ja juoksimmekin läpi juna-aseman puolikuolleina. Kotona olin vasta puolenyön aikoihin ja seuraavana aamuna pitikin jo valmistautua uuteen reissuun.
Summa summarum, Wales on yksi kauneimmista paikoista, missä olen koskaan käynyt ja suosittelen sitä ehdottomasti. Tekisi mieli mennä sinne uudelleen, koko paikka on jotenkin kaikessa kauneudessaan niin inspiroiva! Oon todella tyytyväinen reissuun, vaikka pienellä budjetilla koko ajan kituuttelinkin. Onneksi maisemien katselu on ilmaista, sillä miun tapauksessa upea luonto on kyllä yksi reissuviihtyvyyteen vaikuttavista tekijöistä!
Vi ses,
♥ Elisa
P.s. Jatkosta tässä perheessä on päästy jo ratkaisuun ja näyttää hyvin vahvasti siltä, että miun pitää lähteä täältä jo marraskuussa. Se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että tulisin jo nyt takaisin Suomeen! Siitä lisää myöhemmin, kun asiat ovat varmistuneet,
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti