Nyt on ollut kyllä niin huippu viikonloppu, että huhheijaa... Uni on jäänyt vähän vähemmälle, mutta on se kyllä ollut sen arvoista!
Torstai-iltana syötiin normaalisti perheen tyttöjen kanssa iltapalaa ja hiukan jännittyneinä odotimme tulevan au pairin saapuvan taksilla perheen pihaan. Ja viimein perheen ovisummeri soi: se tunne, kun ovikellon videokuvassa näkyi Anna matkalaukkuineen, oli jotain niin sanoinkuvaamatonta! Viimeksi nähtiin Annan kanssa yli vuosi sitten ja siitä huolimatta tuntui niin luonnolliselta olla yhdessä ja olla niin kuin ennen vanhaan! Se on varmaan sitä kuuluisaa tosiystävyyttä... :)
Meidän viikonloppuun kuului Stuttgartissa turisteilua, tennisclubin kesäjuhlia, suomibiisien laulamista, ilotulitteitä, nauramista PUTINOFF- nimiselle viinamerkille, juttelua randomien ihmisten kanssa, lasten kanssa riehumista, elämän ihanuuden hehkuttamista ja paljon muuta. On todella hienoa, että miun jatkajaksi tulee hyvä ystäväni, jonka kautta pystyn myös hyvin olemaan yhteydessä Saksan perheeseeni. Hekin ovat tosi innoissaan Annasta!
En olisi aikaisemmin uskonut, että tässä olisi käynyt näin!
Elämä on kyllä ihanan arvaamatonta. :)
Vi ses,
♥ Elisa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti