♥ Sain kuulla tosi hyvää palautetta miun työskentelystä. Nykyäänhän lähinnä siivoan, ja siinä on (PALJON) kaikennäköistä tekemistä. Saan kuulema tosi hyvää jälkeä aikaan, ja kotiapulainenkin jo luottaa, että saan siivottua kunnollisesti, eikä enää käy tarkistamassa esimerkiksi vessaa putsaamisen jälkeen. On kiva tunne, kun omaan osaamiseen luotetaan!
♥ Se, kun naurettiin ruokapöydässä miun upealle saksan lausumiselle. En vaan osaa sanoa sanaa fächer (oppiaineet) niinkuin kuuluisi, vaan mölisen jotain tyyliin "fwvehe, fehjer, ffehe" ja lapset huutavat "Nein, nein NEIN!" ja nauravat. Sekin oli hauskaa, kun kotiapulainen luuli sanan cow olevan kiinaa: "Ist das Chinesich??"Joskus ruokapäydässä tulee vain naurettua ja ruoka unohtuu. Tai okei, ehkä lapsilta lähinnä, mutta ei miulta,..
♥ ...sillä rakastan perheen sapuskoja! Valehtelematta voin sanoa, etten ole syönyt kertaakaan huonoa ateriaa töissä ollessani. Yhtenäkin päivänä oli ihanaa pinaatti-spätzleä, voi namiskuukkeli, vesi herahtaa kielelle, kun sitä ajatteleekin!
♥ Tapasin suomalaisen au pairin, Hannan, ja käytiin yhdessä kahvilla (tai oikeastaan smoothiella ja frappélla) ja oli niin kivaa! Ihanaa, kun on taas joku suomalainen kaveri täällä Stuttgartissa. :)
♥ Hiihtoloman jäljiltä rahat oli vähissä ja mietin, pitääkö tässä nyt alkaa kituuttelemaan pelkän puuron voimin ensi kuun palkkaan asti. Epäilyksistäni huolimatta pystyin palauttamaan erään paidan New Yorkeriin ja sain hiukan helpotusta rahatilanteeseen!
♥ Puhtaat pyykit! Yksinkertaisesti. Jotain niin ihanaa.
♥ Miulla on täällä kaasulla toimiva uuni, enkä tiennyt, kuinka käyttää sitä. Perhe sanoi aikoinaan voivansa neuvoa sen kanssa, mutta mitään ei tapahtunut. Päätin ottaa ohjat omaan käsiin ja rohkaistuin sörkkimään sytkärillä uunia ja kas, nyt voin käyttää lieden lisäksi uuniakin! Olin super-iloinen ja päätinkin samana iltana tekaista mustikkapiirakan, naminamii!
♥ Miulla on (vasta) nyt alkanut kunnolla klikkaamaan nuorimman tytön kanssa, mikä on oikeasti tosi hieno juttu! Halaillaan ja jutellaan kaikennäköistä. Tyttö rakastaa, kun piirrän hänen selkäänsä "Neljä reikää selässä"- lorua ja muistaa sanat jo ulkoa. Meillä myös hierotaan usein. Se, kun tyttö tuntee olonsa turvalliseksi miun seurassa ja kapuaa syliin, on niin parasta, Silloin tunnen onnistuneeni au pairina.
Ihanaa tulevaa viikkoa!
Vi ses,
♥ Elisa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti