Taas me kohdataan kuin päiviä ois mennyt vaan

ACHTUNG!

Luvassa kilometripostaus, joten varaudu kuvien ja tekstin tulvaan!

Tänään on miun viimeinen lomapäivä. Oikeastaan miulla olisi ollut torstaina ja perjantaina töitä, mutta perhe oli kiva ja päätti, että he pystyvät kyllä itse imuroimaan asuntonsa. Ja onneksi sain vapaata, sillä viikon aikana tuli tehtyä ja nähtyä kaikenlaista, mitä muuten en olisi ehtinyt: sain viettää muutaman päivän Berliinissä mitä parhaimmassa seurassa. Loppuviikkokin meni kuin siivillä Stuttgartissa seikkaillessa. Ja nyt alkaa se kuva/tekstivyöry!

BERLIINI

Matkustin kahdeksan tuntia kestäneellä bussimatkalla  Berliiniin ja perillä olin maanantaiaamuna seitsemän kieppeillä. Ostin kolmipäiväisen lipun, jolla pystyin matkustamaan rajattomasti Berliinin alueella, joten tällä kertaa vältyin sakoilta (on nimittäin alkanut tuntumaan, että suorastaan keräilen niitä). :D Vaikka joskus syksyllä tänne kirjoitin, että minua ei kiinnosta matkustellessa nähtävyydet, niin kyllähän ne silti piti käydä katsomassa. Kaikki ne tyypilliset Berlin-sightsit. Kunnon turisteilua siis!

Berliinistä löytyy jokaiselle jotain. Itse viivyin siellä vain pari yötä, mikä on kyllä aivan liian vähän. Helposti menisi ainakin viikko, jotta ehtisi näkemään ja kokemaan kaiken, mitä haluaisi.

Kävelin yksinäni kaupungilla, kuvailin ja kahvittelin. Täytyy sanoa, että Berliinissä miulle tuli jotenkin kotoisa olo. En tiedä, mikä siinä kaupungissa sai sellaisen aikaan. Esimerkiksi Münchenissa miulle ei tullut sellaista fiilistä. Jännää.

Kuulin myös pariin otteeseen suomea, ja Berliinihän on ilmeisesti todella suosittu suomalaisten keskuudessa. Enkä kyllä ihmettele, onhan se hieno kaupunki ja tahdon sinne vielä ehdottomasti joskus uudelleenkin. Suosittelen ehdottomasti ainakin kaupunkilomien ystäville!

Brandenburgin portti

Valtiopäivätalo

Muistomerkki sodan väkivalloissa kuolleille

Katedraali

Televisiotorni. Olisin halunnut käydä ylhäällä, mutta valitettavasti aikaa ei ollut tarpeeksi!

SACHSENHAUSENIN KESKITYSLEIRI

Kun Riina ja Jenna saapuivat Berliiniin tiistaina, päätimme mennä samana päivänä käymään tuossa historiallisessa paikassa. Koska olemme tällaisia näpsäköitä likkoja, sivuutettiin todella ovelasti polku leirille ja mentiin metsikön kautta etsimään sisäänkäyntiä. Oli varmasti fiksun näköistä, kun kolme suomalaistanttaa rymisee metsikössä (ja vähän väliä joku huutaa "perkele!!"), kun samaan aikaan muurin toisella puolella oli joukko ihmisiä, jotka kuuntelivat opasta ja hiljaisuudessa kiertelivät järkyttyneinä leirin kohteita. Mutta mepä nähtiin pusikossa rymistellessä peura. Se lähti luonnollisesti pomppimaan karkuun meidät huomattuaan, mutta ikinä en ole bambia luonnossa noin läheltä nähnyt!

Viimein sisäänpääsyn löytyessä masennus iski päälle. Mikä järkyttävä paikka. Ihan uskomatonta, että siitä ei ole montaakaan kymmentä vuotta, kun kaikki tämä kärsimys kyseisessä paikassa tapahtui. Kierreltiin kolkoissa parakeissa, joihin aikoinaan ahtautui monta kymmentä ihmistä pieniin tiloihin. Museossa oli sen aikakauden ja leireillä olleiden ihmisten esineitä: vanhoja lehtiä, koruja, silmälaseja, ihan kaikkea. Koko paikka pisti hiljaiseksi. Kesti jonkin aikaa, ennen kuin normaali olotila taas palautui, niin järisyttävä kokemus se oli. Siitä huolimatta (tai ehkä juuri sen vuoksi) keskitysleirin näkeminen oli kokemisen arvoinen paikka. Monet sanovat, että siellä käytyään ei ole enää entisensä.

Riina löysi bambin jäljet!

Työ tekee vapaaksi

Seuraavana päivänä kierreltiin Berliinin matkamuistokaupoissa, ja viimein metrosähellyksien jälkeen löydettiin juutalainen muistomerkki. Noiden betonisten palikoiden ajatuksena on se, että niiden välissä kävellessään tulisi tunne, kuin ne kaatuisivat päälle. Niin tai näin, kuvia oli ainakin kiva ottaa! 

Kukaan meistä ei ollut aikaisemmin käynyt ulkona syömässä aamupalaa/brunssia, joten pienen nettisurffailun tuloksena päädyimme erääseen söpöön ranskalaistyyppiseen kahvilaan syömään ihanat aamupalat! Oli kyllä todella nautinnollista ja jatkossa voisi enemmänkin harrastaa tällaisia brunsseja.

Bussiaseman vieressä oli tosi kiva pianokahvila! Seinillä roikkui monia eri soittimia sisustuselementteinä

STUTTGART

En tiedä, kummasta olin enemmän innoissani - siitä, että pääsen käymään Berliinissä tyttöjen kanssa vai siitä, että pääsen näyttämään tytöille Stuttgartia ja miun elämää täälläpäin. Berliini oli meille melkoista häslinkiä, kun taas Stuttgartissa otettiin rennommin, eikä harrastettu turisteilua. Käytiin pienellä luontokierroksella lenkkipolulla, jossa itse käyn juoksemassa. Sää oli ihan huippuhyvä, lämmintä oli reilu +20 ja ulkona pärjäsi mekolla. Perhekin totesi miulle, että on miun kaverit onnekkaita, kun pääsivät kokemaan Stuttgartin ensimmäiset lämpimät kelit!

Tytöt kävivät pöllimässä kukkasia puusta

Pidettiin pieni eväsretki Stuttgartin keskustassa!

Lauantaina käytiin pienellä päiväretkellä pienemmässä kaupungissa Ludwigsburgissa. Kierrettiin markkina-alue ja keskustan mielenkiintoisimmat kaupat läpi. Yksi lämmittävimmistä hetkistä Ludwigsburgin reissussa oli, kun eräässä kivassa, vanhaa aikaa huokuvassa kahvilassa meitä palvellut tarjoilija jäi juttelemaan  mm. Saksan eri kaupungeista ja siitä, miten saksalaisista Pohjois- Eurooppa vaikuttaa todella mielenkiintoiselta. Kuultuaan, että olen Stuttgartissa au pairina, huikkasi tarjoilija, että mahdollisesti vielä nähdään, jos Ludwigsburgissa tulen käymään. Meidän reissun aikana palvelu ravintolassa (ja Saksassa ylipäätään, juna-asemien infotiskit eivät ole aina olleet kovin palveluhenkisiä meitä kohtaan!) on ollut hyvin vaihtelevaa, joten tämä kokemus oli kyllä hyvin positiivinen ja jätti hyvän mielen! :--)

Viimeisenä iltana käytiin reissun päättymisen kunniaksi saksalaisessa ravintolassa. Nostettiin maljat ja Riina ja Jenna pääsivät maistamaan spätzleä ja würtschenia sekä miun ikisuosikkia Radleria. 

Koska etanat ovat erittäin kuvauksellisia

Nyt tytöt ovat koti-Suomessa ja mie nautin viimeisestä lomapäivästä. Pääsiäisloma on ollut kyllä ihan mahtava ja ylittänyt miun odotukset täysin. Spontaanius on vaan se, jonka avulla kaikki parhaimmat kokemukset syntyvät! Eikä meidänkään reissulta vastoinkäymisiltä vältytty: monia läheltä piti-tilanteita on tullut, mutta hyvin ollaan selvitty kaikesta! Hyvällä porukalla selviää tilanteesta kuin tilanteesta.

Kiitos Riina ja Jenna, kun tulitte tänne asti. 

Niin ihanaa, kun olitte täällä, ootte mielettömän rakkaita! :*

Vi ses,

♥ Elisa