Kun et osaa päättää

Oon ollut viime lauantaista kipeänä tai kipeähkönä, miten sen nyt ottaa. Olo on noin muuten hyvä, mutta eilen miulta katosi ääni lähestulkoon kokonaan ja tällä hetkellä miun ääni kuulostaa hyvin oudolta, sellaiselta kumealta. Yskää ja nuhaakin on ollut pitkin viikkoa - veikkaan, että kyse on keuhkoputkentulehduksesta. Onneksi alan kuitenkin olemaan paranemaan päin, sillä ensi viikolla miulla on koko viikko vapaa ja reissussa en tosiaankaan halua olla kipeänä! Wales, Lontoo ja Birminghamin halloween - pian oon valmiina!

Miun on tarkoitus puhua perheen äidin kanssa ennen lomille lähtöä siitä, jäänkö mie tänne vielä ensi kesäksi vai pakkaanko laukut lopullisesti joulukuussa (saa nähdä, miten tällä äänellä saan keskusteltua asiasta mitenkään...).  Oon 99% varma, että perhe on edelleen tyytyväinen minnuun ja haluavat miun pysyvän täällä vielä joulunkin jälkeen. Mutta entäs minä? Koko tämän syksyn ajan ajatukset ovat olleet sen suuntaiset, että Suomi kutsuisi joulun jälkeen - oonhan ollut maailmalla jo aika kauan ja keväällä voisin panostaa täysillä pääsykokeisiin. Ja au pairina vielä yli puoli vuotta? Ei missään nimessä enää, oli ensimmäinen ajatukseni. 

On se hassua, miten ihmisen mieli voi muuttua. 

Viimeiset viikot ovat sujuneet jotenkin tosi kivasti ja tuntuu, että oon kiintynyt lapsiin tosi paljon. Miettiessäni lopullisia hyvästejä jo joulukuussa tulen vain surulliseksi. Enää pari hassua kuukautta Englannissa ja sekö oli sitten siinä? Alan kallistumaan yhä enemmän tänne jäämisen kannalle. Siinä on tosin ainakin yksi mutta: raha. Viime vuonna kulutin paljon rahaa lentoihin Suomi-Saksa- välillä ja siihen päälle vielä junamatkat Helsingistä Kiteelle. Matkustaminen tunnetusti kuluttaa lompakkoa reilusti ja mietinkin sitä vaihtoehtoa, jos saisin siirrettyä rahaa Englannin tililtäni Suomi-tilille, jolloin miulla olisi mahdollisesti varaa tulla tänne takaisin ja vielä keväällä uudelleen. Mutta sekin on vielä epävarmaa, että onko perheelle ok, jos menen käymään Suomessa pääsykokeissa ja Lauran ylioppilasjuhlissa. Todennäköisesti siinä ei ole mitään ongelmaa, mutta koskaanhan ei voi tietää... Mutta niin, mikäli rahansiirto ei syystä tai toisesta onnistu, voi olla, että silloin on jätettävä Englannille hyvästit. 

Pian on kuitenkin tehtävä lopullinen ratkaisu. Jännää, mutta samalla niin raastavan vaikeaa...

Vi ses,

♥ Elisa

London calling!

Tässä viimeisen neljän vuoden aikana ollaan perheen kanssa tehty syksyisin reissu ulkomaille. Parin viimeisen kerran sinne, missä mie oon sillä hetkellä sattunut olemaan au pairina. Hyvä syy lähteä reissuun, kun tyttö on jossain huitelehtimassa ja sitä pitää välillä päästä näkemään, eikös?

On se ihanaa, kun Lontooseen, kaupunkiin, jonne olen aina halunnut päästä, pääsee alle parissa tunnissa Birminghamista!

Iskä, Sari, Laura, Vilma ja tällä kertaa myös Antti matkasivat Lontooseen, jonne mie tulin yhdeksi päiväksi viettämään aikaa heidän kanssaan. Kierreltiin muutamat perusnähtävyydet, käytiin pubissa syömässä fish 'n' chipsit, käytiin tsekkaamassa Oxford Streetillä olevat kaupat ja istuskeltiin tunteja ravintolassa rupatellen kaikennäköistä. Oli terapeuttista päästä jälleen puhumaan suomea ja olemaan porukoiden "Lontoon vieraana"!

Yritin ottaa perinteikästä puhelinkoppikuvaa itsestäni, mutta tämä ei nyt jostain syystä aivan onnistunut... :D

London Natural History Museum

Westminster Abbey

London Eye

Big Ben

Piccadilly Square

Lontoo oli aivan ihana paikka ja siellä onkin vielä paaaaaaljon asioita, mitä täytyisi päästä näkemään ja kokemaan - eihän yksi päivä riitä mihinkään! Onneksi pääsen sinne pian uudelleen... ;)

P.s. Ensi viikon lauantaina alkaa syysloma, luvassa siis lisää reissaamista! 

Vi ses,

♥ Elisa

Teetä, kiitos!

High tea, tuttavallisemmin iltapäivätee on Ison-Britannian lahja maailmalle! Kävin Bromsgroven ihanimmassa kahvilassa nauttimassa tämän syntisen hyvän (ja täyttävän) aterian, joka voisi kokonsa vuoksi olla pikemminkin lounas kuin "välipala", minkä ainakin itse assossioin teehetkeen. 

Iltapäiväteehen kuului voileipiä 6 per henkilö (!) ja makuja oli kolmea erilaista: kinkku, hillo-juusto ja munavoi. Keskimmäisenä näkyvät tyypilliset englantilaiset skonssit, jotka olivat valitettavasti kuivahtaneita eivätkä siksi niin hyviä. Ne nautittiin kermavaahdon ja mansikkahillon kera. Ylimpänä oli yhdelle henkilölle 3 pientä leivonnaista: brownie, pala tiikerikakkua ja pipari. Kyseisen kahvilan erikoisuutena iltapäiväteehen kuului myös rajaton määrä kuumia juomia! Sai juoda vaikka kuumaa kaakaota tai chai lattea (joita molempia itse join), jos siltä tuntui, eikä teetä tarvinnut juoda ollenkaan. Halusin kuitenkin periaatteesta (ja teenjuojana muutenkin) juoda teetä ja sitä sai juoda hienoista teekupeista. 

Miun virhe oli, että olin syönyt liian tuhdin lounaan, minkä vuoksi miulla ei ollut nälkä teelle mennessä. Saatuamme syötyä tarjottimen (lähes) tyhjäksi oli olo aivan järkyttävä sen ruokamäärän jälkeen! Loppupäivänä ei tullut syötyä mitään. Haluttiin Julian kanssa nauttia teehetkestä mahdollisimman pitkään ja nautiskella rauhassa ja istuttiinkin kahvilassa niin kauan, että työntekijät sulkivat paikan ja alkoivat siivoamaan tiloja. Koko lysti maksoi vain 10 puntaa ja varmasti tulen nauttimaan iltapäiväteetä jatkossakin!

Tällä viikolla täällä on alkanut näyttää todella syksyiseltä. Olen katsellut paljon elokuvia ja juonut teetä (ja syönyt hävettävän paljon maapähkinävoita! Note to myself: älä osta enää ikinä kilon maapähkinävoipurkkia...) ja aion hankkia tunnelmavalot, tai kuten englanniksi fairy lights tuomaan ihanaa syksyistä fiilistä miun huoneeseen. Myös tuoksukynttilät ovat ostoslistalla. Syksy on todella ihanaa aikaa, nautitaan siitä nyt kun voidaan! :)

Vi ses,

♥ Elisa

Happy things

You okay there?

Hämmentävä kysymys, jonka kuulee joka kerta kahvilassa asioidessaan. Siihen ei ilmeisesti kuulu vastata "Yes I am, thank you" vaan vain kertoa, mitä haluaa tilata. Täysin normaalia asiakaspalvelutoimintaa, mutta en ole vieläkään tottunut siihen!

Haha, en tiennyt mistä aloittaa, joten jatkan samalla random-linjalla ja kertoilen vähän sieltä sun täältä, mitä kaikkea kivaa viime aikoina on tullut tehtyä!

♥ Kävin Worcesterissa, mikä on vain 20 minuutin junamatkan päässä Bromsgrovesta. Odotukset eivät olleet kovin suuret, sillä en oikein edes tiennyt paikasta mitään, mutta ai että, minähän r-a-k-a-s-t-u-i-n kaupunkiin! Kooltaan se on Birminghamin ja Bromsgroven väliltä, eli ihmisiä on jonkin verran, mutta ei kuitenkaan liikaa. Kauppoja ja kahviloita on tarpeeksi, kuin myös historiallisia rakennuksia ja luontoa. Severn-joki kulkee kaupungin läpi, ja näin myös todennäköisesti eniten joutsenia samassa paikassa kerralla, mitä olen koskaan nähnyt!

♥ Lauantaina kävin Veeran kämpillä ensimmäistä kertaa ja tapasin myös hänen kämppiksiään. Oli niiiiiin terapeuttista päästä puhumaan suomea! Tuntui, ettei puheesta meinannut tulla loppua, kun tuli koko ajan vain puhua papatettua. :D Kiitos Veera lounas- ja kahvihetkestä, oli ihan huippua! :)

♥ Liityin ensimmäistä kertaa elämässäni kuntosalille! Jäsenyys on nyt ainakin joulukuuhun asti ja kuukausittainen maksu on 21 puntaa, mikä on miun mielestä edullinen verrattuna moniin muihin saleihin! Jäsenyyteen kuuluvat ilmaiset ryhmäliikuntatunnit ja olenkin jo testannut body pumpia, joogaa ja zumbaa. Zumba varsinkin oli aivan mahtava: valaistuksen ja musiikin takia tuntui, kuin olisi tanssinut tunnin verran klubilla! Lisäksi jäsenyyteen kuuluu ilmainen saliohjelma, mikä on mahtavaa, sillä en oikein tiedä, mitä miun salilla kannattaisi tehdä. Innolla odottaen ohjaajan sähköpostiviestiä miun tulevasta ohjelmasta! :) 

♥ Luin jostain, että karhunvatukat ovat Englannin mustikoita, ja niin se taitaa ollakin, mitä tulee sadon määrään! Karhunvatukoita löytää teiden pientareelta aivan älyttömästi ja kävinkin yksi päivä keräämässä rasiallisen marjoja. Tiedossa on vielä uusi marjanhakureissu, sillä vatukoita on täällä oikeasti niin paljon! Ja on ne vieläpä niin hyviä. ♥

♥ Leivottiin lauantaiaamuna perheen tytön kanssa cupcakeja, tykkään meidän leipomiskerroista tosi paljon! Silloin tyttö osaa olla kunnolla -  ei riehu, vaan on innoissaan pilkkomassa ja mittaamassa aineksia. Keittiö on meidän leipomisen jäljiltä melkoinen katastrofi, mutta mitäs pienistä, niinhän sen kuuluu ollakin...? :D 

♥ Tapasin perheen äidin vanhemmat ensimmäistä kertaa! Mukavia ihmisiä, jotka kyselivät kaikennäköistä Suomesta. Sinällään hauskaa, että isoäiti on juuriltaan amerikkalainen ja isoisä brittiläinen ja he tapasivat toisensa ollessaan vapaaehtoistöissä Afrikassa. Multi-culti!

♥ Täällä on ollut hyvä sää! Oikeasti, jo ainakin viikon verran aurinko on paistanut ja ollut lämmintä. Monilla olen edelleen nähnyt päällä t-paitaa ja shortseja. Saa nähdä, milloin sää tekee täyskäännöksen ja koleat syyspäivät saapuvat...

♥ Perheen isä tuli kotiin viikon mittaiselta työreissultaan Amerikasta, mikä tietää helpompia päiviä miulle. JEE!

♥ Aikoinaan pankkikorttiasioita sopiessani pankin kanssa teimme host-äidin kanssa selväksi, että he lähettäisivät miun tulevan kortin Englannin osoitteeseen, ei Suomen. No, kuinka ollakaan, Suomesta tuli viestiä, että Kiteenlahteen oli tullut miun pankkikortti ja kaikki muut tärkeät paperit! Onneksi perhe pystyi lähettämään ne takaisin tänne ja nyt kaiken sähläyksen jälkeen miulla on viimein paikallinen pankkikortti!

Jipii, se olis nyt lokakuu ja uudet kujeet!

Vi ses,
♥ Elisa