sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Saunomista ja lastenkaitsintaa

Jee, täällä on viimein satanut lunta! Ei paljoa, mutta jonkin verran kuitenkin. Tosin uhkaavasti näyttää siltä, että ne sulavat pian pois. Tällä hetkellä aurinko paistaa ja ulkona on reilu 2 astetta lämmintä. Kuulema maaliskuussa täällä pitäisi olla pysyvämämät lumet, eikä enää loskakelejä. Jos siis ymmärsin kotiapulaisen puheesta mitään...

Lauantaina menin kanadalaisen au pairin ja muutaman muun kanssa kylpylään! Böblingenissä sijaitseva Mineraltherme on vain 20 minuutin S-bahn- matkan päässä Stuttgartin keskustasta. Vietettiin kauan aikaa ulkouima-altaissa (miksi niitä kutsutaan?), juteltiin ja lopulta saunottiin. Kaverit halusivat innoissaan kokeilla suomalausta saunaa, jossa lämpötila oli n. +95 astetta. Oli kyllä tosi mukava päästä saunaan. Nyt ainakin tiedän, minne mennä, kun saunakaipuu iskee!



Parin tunnin päästä miun piti suunnata kotiin babysittaamaan, kun muut jäivät vielä kylpylään drinkeille. Porukassa ollut pakistanilainen yritti miulle servetin avulla neuvoa tien S-bahn-asemalle ja onneksi se sitten lopulta löytyikin vaivattomasti. 

Katsottiin lasten kanssa Dornröschen alias Prinsessa Ruusunen. Ei lainkaan paha tapa viettää iltaa, sanoisinko! Perheen leffahyllyssä on vaikka mitä ihania Disney-klassikoita, mutta harvoin me televisiota yhdessä katsellaan, kun lapsilla on niin paljon kaikkea muuta tehtävää.
Lasten mentyä nukkumaan olen yleensä opiskellut psykologiaa ja lopulta "lepuuttanut silmiäni" leikkihuoneen sohvalla. :D Se tunne, kun puolikuolleena kuulet oven viimein käyvän, on ihan mahtava! Silloin tietää, että pian pääsee nukkumaan omaan sänkyyn. 
Sellainen on miun perus babysitting-ilta.


Vi ses,
Elisa

sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Ich habe nicht verstanden


Kävin lenkillä tihkusateessa, oli ihanan raikas ilma! Kaunistakin, miun mielestä

Miulla oli alkuviikko aika kamala. Tällä hetkellä miun työ on sitä, että siivoan perheen kotia klo 9-15 ja autan kotiapulaista ruuanlaitossa. Vaikeaa on ollut, koska miun saksan kielen taidot eivät ole tällä hetkellä kovinkaan hyvät. Suomessa pidin saksasta taukoa ja se näkyy nyt kielen jonkinasteisena unohtamisena. Siksi kotiapulaisen kanssa ollut hiukan hankalaa, sillä miulla on ollut vaikeuksia ymmärtää häntä. Hän ei osaa edes englantia, joten saksalla on vain pärjättävä. Tulee helposti tyhmä olo, kun toinen yrittää kertoa miulle miun työtehtäviä, enkä mie tajua mitään. Onhan se ärsyttää molempien osapuolten kannalta. Loppuviikko sujui onneksi paremmin ja varmasti saksa alkaa taas pian luonnistumaan. Perheen nuorin tyttö tykkää kovasti opettaa minnuu saksan saralla ja me pelataankin usein der/die/das- peliä. Siinä miun pitää osata sanoa, mikä artikkeli tulee kullekin sanalle. Lisäksi sain tytön vanhoja lastenkirjoja luettavaksi, joten kyllä tämä tästä! :D


Koska töitä on ollut paljon - muutamana päivänä ollut kymmenenkin tunnin työpäiviä - on ollut ihanaa vain rojahtaa tietokoneen eteen katsomaan Frendejä Netflixistä rankan päivän jälkeen. Erilaiset dokumentit ovat kanssa loistavaa viihdettä! Suosittelen alla olevaa dokkaria, oli suhteellisen valaiseva katsomiskokemus... :D


Sain myös vähän äksöniä elämään, kun lauantai-iltana menin aika spontaanisti kanadalaisen ja italialaisen au pairin kanssa eräälle live-keikalle. Bändi oli belgialainen ja muuten yllättävän hyvä! Musiikkityyli oli jotain modernia teknoa, jossa käytettiin paljon huuliharppua. Vaikea kuvailla sitä, mutta ehkä tuo antaa edes jonkinnäköistä kuvaa.
Annoin tytöille myös kunnon kitteeläistä pontikkaa maisteltavaksi, oli kuulema "smooth" maku. Tykkäsivät kuitenkin! Mielenkiinnolla myös odotan, mitä mieltä ulkomaalaiset kaverit tulevat olemaan salmarista... ;)


Vi ses,
Elisa

sunnuntai 11. tammikuuta 2015

Täällä taas

Hallo Leute!

Keskiviikkoiltana saavuin jälleen Stuttgartin lentokentälle. Vaikka tänne oli kiva tulla takaisin, oli silti vaikeaa lähteä Suomesta. Toukokuussa tulen kuitenkin hetkeksi takaisin pääsykokeiden takia.
Loma oli aivan mahtava ja oli ihanaa nähdä kaikkia! Lumi ja pakkasetkin tuntuivat niin hyvältä.


Siksi tuntuikin hiukan karulta palata  Stuttgartiin, jossa lunta ei ole lainkaan. Kyllä sitä tänään hiukan satoi, mutta sekin suli heti pois. Eilen täällä oli +11 astetta eli lämmintä on. Linnutkin laulavat niin, että tuntuu ihan keväältä.


Työt jatkuivat heti seuraavana päivänä. Joitain muutoksia miun työaikoihin on luvassa, sillä perheen siivooja otti lopputilin ja miun apua kaivataan mm. kodinhoidossa. 
Lisäksi huomenna perheen äidillä on 50- vuotispirskeet, jolloin miun apua kaivataan juhlajärjestelyissä. Tämä on tätä arkea!

Eipä tässä mitään kummempia. Jonkin aikaa täytyy taas totutella täällä oloon, mutta eiköhän tämä tästä!


Vi ses,
Elisa